Työpaikalta terveyttä elämään – strategista työhyvinvoinnin johtamista

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä henkilöstön terveyden edistäminen on osa strategista työhyvinvoinnin johtamista. Potilaan laadukkaan hoidon tuottaminen perustuu henkilöstön voimavaroihin ja sujuvaan työskentelyyn. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue nosti henkilöstön terveyden edistämisen yhdeksi tulospalkkion maksuperusteeksi vuonna 2015 ja lähti sitoutuneesti hankkeen avulla kehittämään henkilöstön voimavaroja yhteistyössä työhyvinvointipalveluiden kanssa.

Työpaikalta terveyttä elämään -hankkeen painopistealueena on selvittää työn kuormittavuutta ja yksilöiden voimavaroja sekä elintapojen vaikuttavuutta työssä jaksamiseen. Hankkeen avulla haluttiin selvittää myös työntekijöiden ja työyhteisöjen liikuntatottumuksia, joilla voidaan edistää tuki- ja liikuntaelinterveyttä. Esimerkiksi sairaalahuoltajan käveltyä jo työpäivän aikana 10 000 askelta, tulee vapaa-ajan liikunnalla varmistaa kehonhuolto ja palautuminen eikä välttämättä lähteä iltalenkille.

Toiminnan käynnistyessä koko tulosalueella jaettiin käyttöön Vilimi-liikuntamittari, jonka tavoitteena oli nousujohteisen liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Kiekossa kerättiin liikuntapisteitä ja 14 pisteellä saavutti terveysliikunnan suosituksen, joka oli tulospalkkion edellyttämä kriteeri.

”Heleppo homma, joka viikollehan tuohon saa pisteet täyteen. Totuus olikin toinen. Kiekko opetti oikeasti sen, että olen hyvä suunnittelemaan liikkumisia, mutta toteutus ontuu. Jos väsyttää, on melko matala kynnys jäädä sänkyyn makaamaan, varsinkin syksyllä kun on märkää, pimiää ja masentavaa. Koiranulkoilutuslenkkejäkään en kaikkia merkannut, vaikka oltais koirien kanssa tuntikin metsässä. En minä siellä varsinaisesti hirveesti liiku, vaan koirat, joten enpä minä ihan hirveän montaa 14 pisteen viikkoa lopulta kiekkooni saanut. Kun kiekon täyttäminen loppui, jäi vähän sellainen tyhjä olo, mitäs nyt sitten, mikä nyt motivoisi? Jostain kumman syystä se kiekonlärpäke oikeasti motivoi.” – Heidi, röntgenhoitaja

Arkiliikkumisen aktivointia tehdäänkin hankkeessa erilaisten kampanjoiden avulla, jotta jokainen osallistuja voisi löytää itseään innostavan ja itselle soveltuvan liikuntamuodon. Henkilöstöä aktivoitiin vuonna 2016 mm. kilometrikisaan. Sairaanhoidollisen palvelujen tulosalueella oli 14 joukkuetta ja 178 pyöräilijää. Kilometrejä kerättiin yhteensä 161 233, joka on keskimäärin yli 900 kilometriä / osallistuja.

Fyysistä kuormitusta työaikana mitattiin erilaisilla mittareilla ja fyysistä kuntoa Laturin kehittämällä energiatestillä. Energiatestin tuloksena saadaan Energiaindeksi™, joka kertoo ajan, jonka ihminen jaksaa energisesti tehdä töitä sekä harrastaa ja puuhailla vapaa-ajalla. Työyhteisölle Energiaindeksi kertoo yhteisestä energiatasosta ja mahdollistaa pohdinnan, tulisiko tulosten perusteella ryhtyä johonkin.

Kahvitauolla ajatellaan, että kun työpäivä on jo itsessään raskas niin ei kotona enää rupea mitään tekemään.Vaikka sen pitää olla just toisin päin.” 

”Muutokset arjessa tuntuvat eniten siinä, ettei väsytä niin paljon.” – Anni, sairaalahuoltaja

Sairaalahuoltajan työssä tulee jatkuvasti työntämistä, vetämistä ja nostoja. Kyykkyyn pitää pystyä menemään yli 50 kertaa päivässä.  Energiatestiin osallistuneille tarjottiin tulosten perusteella kohdennettua valmennusta mm. kuntosaliharjoittelua, painonhallintaa sekä työterveyshuollon terveyspalveluja.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on käytössä sähköiset terveys- ja työhyvinvointipalvelut koko henkilöstön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Työntekijät voivat hyödyntää terveystarkastusta ja työhyvinvointiarviota valmennusohjelmineen henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestelmä ohjaa käyttäjää sairaanhoitopiirin työhyvinvointia edistäviin palveluihin ja tarvittaessa työterveyshuollon tukitoimiin. Sähköisiä palveluja hyödynnettiin hankkeen vaikuttavuuden arvioinnissa tulosalueella ryhmäkohtaisten arviointikyselyjen ohella. Terveystarkastuksia on tehty SaPan alueella vuosien 2015-2016 välisellä ajalla 455 ja työhyvinvointiarvioita 111 kappaletta. Sähköisiä valmennuksia eri terveystarpeisiin on toteutettu 114 kappaletta.

Sähköisten terveystarkastusraporttien perusteella havaittiin suuri tarve painohallintaan liittyvälle tuelle. Hankkeessa toteutettiin näin kaksi eri toimintamalliin perustuvaa painonhallintaryhmää vuonna 2016:

  • Arjen Avaimet -valmennusryhmässä käytettiin Movendos mCoach palvelua. Tämä mahdollisti valmentajan ja valmennettavan välisen yhteydenpidon sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulman muutosprosessissa. Lisäksi vertaistukiryhmässä tarjottiin ravitsemus- ja liikuntavalmennusta puolen vuoden ajan. Inbody-mittauksia suoritettiin ryhmässä kuukauden ja puolen vuoden ryhmän aloittamisen jälkeen. Painoa pudotettiin yhteensä 17,7 kiloa, josta rasvanosuus oli 15,3 kiloa. Ryhmässä oli 12 osallistujaa.
  • Toisessa painohallintaryhmässä käytettiin puhelimiin ladattavaa WELLEVO-hyvinvointipalvelua, joka oli tarkoitettu henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja terveyden seurantaan ja edistämiseen. Palvelu ohjasi käyttäjää terveellisiin elintapoihin huomioiden ravinnon, liikunnan, päivittäisen aktiivisuuden, unen määrän, veden juonnin, energiatasapainon ja mielialan. Ryhmässä painoa pudotettiin 3,5 kuukauden aikana lähes kolmekymmentä kiloa.

Itseään johtamalla kohti parempaa työhyvinvointia -opinnäytetyön tulokset osoittavat, että hankkeeseen (Työpaikalta terveyttä elämään) osallistuminen voi edistää työntekijän hyvinvointia, jos hänellä on sekä selkeä muutostavoite että halu kehittää omia elintapoja. Opinnäytetyön haastattelujen perusteella työntekijät olivat hankkeeseen pääosin tyytyväisiä, mutta viestintä ja tiedonkulku koettiin isossa työyhteisössä hankalaksi. Johtopäätöksenä todettiin, että itsensä johtaminen ja työhyvinvointi eivät ole toisistaan erillisiä ilmiöitä, vaan hyvinvoinnin kehittäminen vaatii itsensä johtamisen taitoja. Opinnäytetyön tulokset tukivat hankkeen suunnittelun lähtökohtia – työpaikalta voi saada terveyttä elämään.

Sairaanhoidollisten palveluiden oma terveys ja hyvinvointi -vaaka, Laura Hakulinen 2016. Itseään johtamalla kohti parempaa työhyvinvointia, opinnäytetyö OAMK, liiketalouden koulutusohjelma.

Teksti: Minna Keskitalo & Oili Ojala
Kuvat: 
Tiina Mäki Oys valokuvaus

Lisätietoja
terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo, PPSHP
minna.keskitalo(at)ppshp.fi
puh. 040 769 4038

työhyvinvointipäällikkö Oili Ojala, PPSHP
oili.ojala(at)ppshp.fi
puh. 0403585999