Työmiehen lauantaista tärkeimpään pääomaan

Joka päivä seitsemältä töihin hän menee
Hikipäässä perheellensä elatuksen hakee
Satoi taikka paistoi, töissä hänet näkee
Kunnes koittaa viimein se lauantai…

Työnteko ja oman kunnon ylläpito – eihän näillä asioilla ole mitään yhteistä. Ei kuntoilu kuulu työpaikalle, koska siellä tehdään töitä. Ja työntekijän vapaa-aikahan on sitä vastapainoa raskaalle raadannalle.

Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan
Se on sellainen työmiehen lauantai.

(Työmiehen lauantai, säv. Irwin Goodman ja san. Vexi Salmi, 1965.)

Ja onhan niitä paljon tärkeämpiäkin asioita työntekijän kannalta, kuten nyt käsillä oleva lakiehdotus irtisanomissuojan heikentämisestä. Ja koko työnteko on mullistunut, on globalisaatio, rakennemuutos ja teknologian mukanaan tuomat harppaukset. Ansainnan logiikka muuttuu ja itseohjautuvuus korostuu, jolloin ihmiset saavat elantonsa useiden töiden ja yrittäjyyden yhdistelmänä. Nämä asiat ovat nyt edessä.

Sinä hienon työsi tehneenä käyt nukkumaan

Työn tekeminen on suomalaiselle kunnia-asia. Palkka on toimeentulon lähde, mutta entistä tärkeämpi asia on työnteosta saatu merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden tunne sekä identiteetti (Rintamäki 2016). Työn avulla on mahdollisuus kehittää itseään, oppia uutta. Työyhteisökin on parhaimmillaan tärkeä voimistava sosiaalinen yhteisö. Lisäksi työpaikalla vietetään suurin osa valveillaoloajasta.

Sä hienon työsi tehneenä käyt nukkumaan
Vaikka ehkä rauhoitut, et unta saa

Sillä mietit miten käy,
jos ei missään enää näy.

(Kiitos ja kunnia, Yö. säv. Jussi Hakulinen, san. Herra Ylppö, 2009.)

Mutta tässähän se juju juuri on: Työtä tehdään, jotta leipää syödään. Ja jotta leipää syödään, pitää olla riittävän terve ja työkykyinen – myös tulevaisuudessa. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät vuonna 2017 olivat mielenterveyden häiriöt (42 %) sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (26 %) (Eläketurvakeskus 2018). Tuki- ja liikuntaelinsairauksia voidaan ennaltaehkäistä liikunnalla. Lisäksi liikunta vaikuttaa positiivisesti myös joihinkin mielenterveyden häiriöihin.

Oikeastaan fyysinen aktiivisuus, liikkuminen, on itse kullekin kuin rahaa pankkiin laittaisi: Pääomaa.

Fyysinen aktiivisuus muun muassa

  • vaikuttaa työkuormituksesta palautumiseen,
  • auttaa nukkumaan paremmin,
  • auttaa hallitsemaan stressiä,
  • vaikuttaa positiivisesti aivoterveyteen,
  • vahvistaa oppimista ja tiedon omaksumista sekä
  • pitää yllä tai parantaa fyysistä kuntoa.

Tärkein pääoma

Ei, ei – ei mukaan mahdu mitään liikuntaa, tai voihan sitä tyhy-päivää järjestää ja jakaa liikuntaseteleitä. Johdolla on muutakin tekemistä, kun pitäisi pitää käsissä heikot signaalit, innovointi, inspiraatio, ideat, osaamisvaje, prosessit, murroskohtien hyödyntäminen, kvartaalit, tiimin toimintahäiriöt, yliajattelun ja alitekemisen vähentäminen, koska pitää nähdä kirkas suunta ja lopulta kaksinkertaistaa markkinaosuus. Tai pitää putiikki pystyssä, mutta kuitenkin uudistua.

Mutta miksi jotkut työnantajat kannustavat liikkumaan, lisäämään fyysistä aktiivisuutta, tauottamaan staattista tekemistä ja terveellisiin elintapoihin? Eihän se ole ydintoimintaa.

  • Koska ihmisethän ne kaiken tekevät. Työpaikan tärkein pääoma on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva henkilöstö.
  • Koska fyysisellä kunnolla ja työkyvyllä on selvä yhteys. Mitä parempi fyysinen kunto, sitä parempi työkyky ja vastaavasti mitä huonompi fyysinen kunto, sitä huonompi työkyky.
  • Koska fyysisellä kunnolla ja uupumuksella on yhteys. Mitä parempi fyysinen kunto, sitä vähemmän uupumusta ja toisinpäin mitä huonompi fyysinen kunto, sitä enemmän uupumusta.
  • Koska fyysisesti hyväkuntoiset uskovat jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka.

Fyysisen kunnon ja terveyden ohella työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa työolot, johtaminen, työn organisointi, työntekijän osaaminen sekä henkilökohtainen elämäntilanne.

Palapeli

Fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten elintapojen tukeminen on osa työhyvinvoinnin toimia, jotka kytkeytyvät myös työturvallisuuteen, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Työpaikoilla näitä eri osa-alueita seurataan ja mitataan, ongelmia korjataan ja ostetaan palveluja, joita on runsaasti tarjolla.

Kokonaisuus on kuitenkin laaja hahmottaa ja viedä suunnitelmallisesti eteenpäin – etenkin siten, että ne työntekijät, jotka eniten hyötyisivät fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten ruokailutottumusten lisäämisestä pääsevät mukaan sopivalla tavalla ja yksilölliset tarpeet huomioiden.

Väritän värityskirjaa,
vedän viivan pisteestä toiseen.
Kokoan palapeliä josta puuttuu paloja.

(Värityskirja, Ismo Alanko, 1998.)

Kun työpaikalla on suunnitelmissa käynnistää työyhteisön liikuntaa ja terveyttä tukevia toimenpiteitä, on tähän mahdollisuus hakea myös KKI-ohjelmasta hanketukea. Monilla ratkaisulla pääsee jo kovasti eteenpäin:

  • Lajikokeilut, liikuntaryhmät
  • Työntekijöiden vapaa-ajan liikunnan tukeminen
  • Painonhallintaryhmät, liikuntaneuvonta
  • Taukoliikunta
  • Työmatkaliikkujille suihkutilat ja pyöräpysäköintimahdollisuus
  • Seisomatyöpisteet

Hyvinvoinnin johtaminen

Työkykyä ja työhyvinvointia voi johtaa suunnitelmallisesti. Puhutaan työkykyjohtamisesta tai strategisen hyvinvoinnin johtamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikalla johdolla on langat käsissään koskien niin työterveyshuollon kuin työsuojelun kanssa sovittavia toimia sekä työhyvinvoinnin toimenpiteitä. Parhaimmillaan työhyvinvointi on kokonaisuus, jossa on johdon määrittämät työpaikan strategiaan perustuvat tavoitteet ja resurssit toimintaan. Sairauspoissaolopäivä maksaa keskimäärin 350€. Oikein sijoitettu euro hyvinvointiin tuo jopa kuusi euroa takaisin. Strategisen hyvinvoinnin johtamiseen voi tutustua vaikka tämän katsauksen avulla.

Työ
Yötyö, päivätyö
Yötyö, mitä jää?
Työ vai kyllä kai työ.

(Työ, Ismo Alanko, 1990.)

Sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta fyysinen aktiivisuus ja terveelliset ruokailutottumukset ovat eduksi ja lisäävät elämänlaatua kokonaisvaltaisesti. Riittävän hyvä kunto terveys auttavat jaksamaan henkisesti ja fyysisesti.

KKI-ohjelma ja työelämä

KKI-ohjelman Toimintakykyä työelämään -painopisteen päämääränä on vaikuttaa työelämän toimintakulttuuriin fyysisen aktiivisuuden ja siten työkyvyn edistämiseksi. Tavoitteena on, että työyhteisöt ymmärtävät fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten elintapojen olevan työkykyä edistävä ja ylläpitävä avaintekijä ja toteuttavat systemaattisia toimenpiteitä asian edistämiseksi. Hanketuen myöntämisen ohella KKI-ohjelma tuottaa tausta-aineistoa fyysisen kunnon ja työkyvyn edistämiseksi, toimii verkostokumppanina sekä mm. toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä työkykyriskialoille.

Kättä pidempää fyysisestä kunnosta ja työkyvystä:

Miia Malvela, kehittämispäällikkö, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Miian vastuualueena ovat muun muassa työelämän toimintakulttuurin kehittäminen fyysistä aktiivisuutta suosivaksi sekä työelämän liikuntaa ja terveyttä tukevien mallien levittäminen ja edistäminen.

Lisätietoja
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
kehittämispäällikkö Miia Malvela
puh. 050 443 2376
miia.malvela(at)likes.fi

www.kkiohjelma.fi/toimintakykya_tyoelamaan

Kuva: KKI-ohjelma / Jiri Halttunen