Työhyvinvointi on usein työpahoinvoinnin hoitoa

Työhyvinvoinnin käsite on laaja ja monitahoinen. Työhyvinvoinnin sateenvarjon alla yrityksille myydään kaikkea kuntotesteistä hierontatuoleihin ja johtamiskoulutuksiin. Työhyvinvoinnista on tehty useita eri kuvauksia ja niistä ehkä tunnetuin ja käytetyin Suomessa on Juhani Ilmarisen (2006) kehittämä Työkykytalo, jota sittemmin on kehitetty vielä monessa yhteydessä eteenpäin.

Työkykytalon malli koostuu neljästä kerroksesta, joista pohjimmaisena on terveys ja toimintakyky, toisena osaaminen, kolmantena arvot, asenteet ja motivaatio ja ylimmäisenä työ, työolot, työyhteisö ja johtaminen. Kerrosten väleillä on rappuset kuvaamassa, että kerrokset vaikuttavat toisiinsa.

Kuva: Työterveyslaitos

Lisäksi kuvaan on piirretty muun muassa toimintaympäristö, lähiyhteisö ja perhe, koska vaikka töissä menisi kuinka hyvin, mutta kotona asiat eivät ole kunnossa, se vaikuttaa varmasti työkykyyn. Uusimmissa malleissa mukaan on piirretty muun muassa sosiaalinen media, koska se vaikuttaa arkeemme ja työkykyymme niin hyvässä kuin pahassakin.

Malli on mielestäni hyvä, ja ilahduttavaa on, että terveys ja toimintakyky ovat talon perustana. Toisaalta pelkillä talon perustuksilla ei vielä tehdä oikein mitään. Jos johtaminen on huonoa, ei yhteinen sauvakävely siihen oikein auta.

 

Missä ovat työkykyongelmien ennaltaehkäisyn suunnitelmat?

Suomessa yrityksillä on usein suunniteltu ja kirjattu jonkinlainen varhaisen tuen malli. Malli voi olla nimeltään myös aktiivisen tuen malli, varhaisen välittämisen malli tai varhaisen puheeksi ottamisen malli. Mallissa on usein kuvattu muun muassa, milloin esimies ottaa puheeksi työkykyyn liittyvät asiat työntekijän kanssa, kuinka työntekijää tuetaan, jos sairaus tai vamma estää työnteon pidemmän aikaa ja kuinka tuetaan työntekijöitä, joiden työkyky on pysyvästi alentunut. Mallit ovat usein hyvin tarkkoja ja selkeitä.

Itseäni ihmetyttää, miksei ole tehty yhtä seikkaperäistä suunnitelmaa työkykyongelmien ennaltaehkäisyyn? Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat heikoimmillaan muutamia työhyvinvointipäiviä siellä täällä sekä ehkä jonkin tyyppinen liikuntaseteli. Eli käytännössä tilanteeseen, jossa työntekijän työkyky on heikentynyt, on luotu selkeät lähes päiväkohtaiset toimintaohjeet, mutta ennaltaehkäisyyn ei ole luotu välttämättä minkäänlaista suunnitelmaa. Mielestäni monella työpaikalla työhyvinvointi on pääosin vain työpahoinvoinnin hoitoa.

Kuvituskuva: Jiri Halttunen.

Suomalainen työelämä rakastaa malleja ja sääntöjä. Joku voisi pitää mallia, jossa esimerkiksi työkykyasioista keskustellaan kerran vuodessa kehityskeskusteluissa, lähes huvittavana. Eikö näistä asioista tulisi keskustella lähes päivittäin tai ainakin viikoittain?

Koska selkeästi työelämässä asiat vaativat edistyäkseen malleja ja ohjeita, kannattaa työhyvinvoinnin edistämiseenkin tehdä sellainen. Tai jos ei halua tehdä taas uutta mallia, niin mitä jos se varhaisen tuen malli tai vastaava alkaisikin sillä ennaltaehkäisyosiolla? Mitä teemme esimerkiksi työpaikka- ja tiimitasolla päivittäin työhyvinvoinnin edistämiseksi?

 

Päijät-Häme luottaa konkreettisiin tekoihin

Olemme alkaneet Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymässä yhtenä toimenpiteenä tekemään työyhteisökohtaisia terveyden edistämisen suunnitelmia. Mallia on otettu Työterveyslaitoksen Terveyden edistämisen suunnitelma -pohjista, mutta suunnitelma on räätälöity meidän näköiseksi ja meidän tarpeisiin. Ja suunnitelmaan ei todellakaan kirjata mitään korulauseita vaan ihan käytännön tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita.

Toimenpiteet suunnitellaan yhdessä työhyvinvointitiimin kanssa, ja tiimissä on mukana esimies ja työntekijöitä. Jos tiimiä ei vielä ole, se perustetaan. Käytännössä toimenpiteet ovat olleet esimerkiksi taukojen pitämiseen liittyvien käytäntöjen selkiyttämistä, yhteisen viikoittaisen liikuntahetken aloittamista tai työn keskeyttämisen sääntöihin liittyviä parannuksia. Aika näyttää, kuinka toimenpiteet näkyvät valituissa mittareissa. Palautteen perusteella toimenpiteet on koettu työhyvinvointia edistäviksi.

Lisätietoja

Ahti Romo
ahti.romo@phhyky.fi
040 5544 647

Kirjoittaja työskentelee työhyvinvointikoordinaattorina Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymässä Matka kohti hyvää työkykyä -hankkeessa. Hanke on saanut hanketukea KKI-ohjelmalta, ja se toteutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun kanssa.

https://tyohyvis.fi/tyoyhteisolle/matka-hyvaan-kuntoon/matka-kohti-hyvaa-tyokykya-hankkeen-esittely/
https://www.phlu.fi/
https://www.phhyky.fi/fi/etusivu/