LiPaKe – kehittämishankkeista sote-pöytään

Vuonna 2013 sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisivat terveyttä ja hyvinvointia edistävät linjaukset. Yksi linjauksien keskeinen viesti on liikunnan aseman vahvistaminen terveydenhuollossa jopa siinä määrin, että sen tulee nousta vastaavalle tasolle lääkehoidon kanssa. Erityisen merkittävänä linjauksissa pidetään liikuntaneuvonnan potentiaalia edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Liikuntaneuvontaa on toteutettu ennen linjauksien julkaisuakin. Päijät-Hämettä voitaneen perustellusti pitää yhtenä liikuntaneuvonnan pioneerimaakunnista. KKI-ohjelman kartoituksen mukaan liikuntaneuvontaa on tällä hetkellä tarjolla noin sadassa suomalaisessa kunnassa. Liikuntaneuvonnan toteuttamistapoja ja malleja on ollut näihin päiviin asti lähes yhtä monta kuin toteuttajaakin. Tämä on ollut kehitystyölle rikkaus.

Lounais-Suomessa liikuntaneuvonnan kehittäminen käynnistyi KKI-ohjelman tukemana LiPaKe-hankkeen myötä suurin piirtein samaan aikaan valtakunnallisten linjauksien julkaisun kanssa. LiPaKe tulee sanoista ”liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua”. Toimiva palveluketju on palapeli, josta ei tule valmista ennen kuin sen kaikki osat asettuvat paikoilleen.

Ketjun alussa liikkumattomuuden ja huonojen elintapojen vuoksi pitkäaikaissairausriskin omaava ohjautuu lääkärin tai hoitajan vastaanotolta liikuntaneuvojalle ja prosessin loppuvaiheessa kunnan starttiryhmien kautta liikuntaseurojen, yksityisten liikunnan palveluntuottajien tai omaehtoisen liikunnan pariin. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaatii perinteisten toimintatapojen kehittämistä. Jos työtä pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi verkonkutoja.

Vaikka moni pitää linjauksia ”vain” linjauksina, ovat ne antaneet työllemme tukevan selkänojan.

Kohdennettua terveydenhuoltoa

LiPaKe-pilottikunnissa, Naantalissa sekä perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkunnissa Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa, liikuntaneuvonnasta tuli neljän hankevuoden aikana osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Lääkäreiden ja hoitajien liikunnan puheeksiotosta muodostui systemaattinen osa potilasvastaanottoa. Liikuntaneuvontaan ohjautuneet asiakkaat kävivät vuoden liikuntaneuvontajakson aikana kolme kertaa laboratoriokokeissa, joiden avulla seurattiin mm. veren rasva- ja sokeriarvojen kehitystä.

Asiakkaista kolmannekselle (N=411) ei kertynyt liikuntaneuvontaa aloittaessa kymmentäkään minuuttia yhtäjaksoista liikuntaa viikon aikana. Asiakkaista neljänneksellä oli tyypin 2 diabetes, toisella neljänneksellä diabeteksen esiaste ja lähes kaikilla liikunnan puute aiheutti merkittävän riskin pitkäaikaissairauden syntyyn. Liikunta onnistuttiin liittämään monen asiakkaan kohdalla osaksi hoitosuunnitelmaa onnistuneesti.

Itse liikuntaneuvonta piti sisällään henkilökohtaisia tapaamisia ja liikkumista. Noin viidennes asiakkaista liikkui liikuntaneuvojan pitämissä pienryhmissä, joka tarkoitti ohjattua kuntosaliharjoitusta kerran viikossa. Vaikka suoranaista tutkimusnäyttöä ei ole, näyttäisi siltä, että mitä kiinteämpi asiakassuhde neuvojan ja asiakkaan välille syntyi, sitä parempiin tuloksiin asiakas pääsi.

Taulukko 1. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuus.

UKK-instituutin tekemän seurantatutkimuksen tulokset Naantalin ja Akseli-kuntien asiakkaiden laboratoriomuutoksista ovat lupaavia. Tilastollisesti merkittäviä muutoksia syntyi vuoden aikana painon ja vyötärönympäryksen suotuisien muutoksien lisäksi myös kolesteroli- ja pitkäaikaissokerin arvoissa. Painon osalta tehdyssä kolmevuotisessa pitkäaikaisseurannassa huomattiin painon laskeneen vielä kaksi vuotta liikuntaneuvonnan päättymisen jälkeen. Tulos on merkittävä, sillä vuosi on lyhyt aika arvioida elintapamuutoksen pysyvyyttä.

Toimivasta mallista vaikuttavaksi malliksi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimusylilääkäri, professori Päivi Rautava painottaa, että terveydenhuollossa kaiken toiminnan tulee aina perustua näyttöön. Käytännössä se tarkoittaa, että kun lääkäri lähettää heikentyneestä sokerinsiedosta kärsivän, ns. pre-diabeetikon liikuntaneuvojalle, merkityksellistä on laskeeko verensokeri vai ei.

Naantalissa ja Akseli-kunnissa liikuntaneuvontaa arvioidaan myös asiakkaan kokemuksien ja liikunnan määrän lisääntymisen perusteella. Näissä onnistuminen tuo merkittävää lisäarvoa. Jos tavoittelemme liikunnan nousevan lääkehoidon kanssa vastaavalle tasolle terveydenhuollossa, ei kuitenkaan riitä, että toimintakykytuntemus ja liikunta ovat lisääntyneet, jos samaan aikaan verensokeri jatkaa nousua ja henkilö sairastuu tyypin 2 diabetekseen.

Varsinais-Suomessa liikkumattomuuden arvioidaan aiheuttavan vuodessa 171 miljoonan laskun. Diabetes on terveydenhuollon kustannuksista suurin yksittäinen kuluerä, jopa 15 prosenttia. Liikuntaneuvonnan kustannusvaikuttavuuden eli tulosten muuttaminen euroiksi on tärkeää.

Syksyllä 2017 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon muutosjohto nimesi liikunnan palveluketju -ryhmän sote- ja  maakuntauudistuksen valmistelun viralliseksi työryhmäksi. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu toimii ryhmän puheenjohtajana. Siinä missä Naantalin ja Akseli-kuntien kanssa onnistuimme noin 40 000 väestöpohjalla, tulee nyt hakea malli koskemaan lähes puolen miljoonan asukkaan maakuntaa. Tavoite on kirjattu soten järjestämissuunnitelmaan, jonka maakunnan kaikki kunnat sekä sairaanhoitopiiri ovat hyväksyneet.

Vaikka osaamisemme liikunnan palveluketjujen osalta onkin lisääntynyt, tarvitsemme sparrausta moniin nurkan takana oleviin kysymyksiin. Esimerkiksi siihen, miten potilasrekisterin haltija, eli jatkossa maakunta, tulee suhtautumaan liikuntaneuvojien pääsyyn tehdä kirjauksia potilastietoihin.

Ilman potilastietoja, tilastointia, kirjauksia ja neuvonnan vaikuttavuuden arviota on hyvin vaikea uskoa STM:n ja OKM:n tavoitteen, ’liikunnan nousun terveydenhuollossa vastaavalle tasolle lääkehoidon kanssa’, toteutuvan.

Teksti: Tino-Taneli Tanttu
Kuvat: LiPaKe-hanke
Pääkuva: KKI-ohjelma / Jiri Halttunen

 

Lisätietoja
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
terveysliikunnan kehittäjä Tino-Taneli Tanttu
Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu, liikunnan palveluketju -työryhmän pj.
tino-taneli.tanttu(at)liiku.fi