Liikenteestä lääkettä työhyvinvointiin

Me suomalaiset käytämme työmatkaan keskimäärin 45 minuuttia joka ikinen työpäivä. Osalle meistä se merkitsee aikaa ulkona liikkumiseen ja kunnon kohottamiseen, toisille se tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja töistä irrottautumiseen. Joillekin se on hetki, jolloin luetaan päivän lehti tai sukelletaan sosiaalisen median keskusteluihin.  Silti yli puolet meistä kohottelee työmatkallaan lähinnä verenpainettaan auton ratissa istuen.

Kevään aurinkoisina aamuina katson kadehtien bussin ikkunasta pyörällä kulkevia. Huomenna minäkin, mietin ensimmäisenä. Usein sanotaan, että isojen elämänmuutosten tekemisessä juuri pienillä päivittäin toistuvilla tavoilla on suurin merkitys. Työmatka voi tarjota mahdollisuuden parantaa elämänlaatua huomattavasti, jos tuon ajan pystyy käyttämään itselleen mieluisimmalla ja omaa hyvinvointiaan parhaiten edistävällä tavalla.

Aina työmatkan kulkutapaa ei ole mahdollista valita, mutta tottumus saattaa saada tarttumaan päivä toisensa jälkeen auton rattiin. Tutkimusten mukaan, metropolialuetta lukuun ottamatta, sisemmillä kaupunkialueilla yli puolella asukkaista on alle 5 kilometrin pituinen työmatka. Tämän pituinen matka on näppärä taittaa pyörällä tai kävellen. Sysäyksen muuttaa piintyneitä tapoja voi herättää esimerkiksi halu käyttää vapaa-aikaa tehokkaammin, toive viettää suurempi osa päivästä ulkona valoisan aikaan tai tahto edistää terveyttään. Joukkoliikenteen käyttäjäkin kerää päiväänsä tuhansia askelia autoilijaa enemmän. Kimmokkeen rentouttavampaan tai hyvinvointia lisäävään työmatkaliikkumiseen voi antaa myös työnantaja.

Miksi sitten työnantajan kannattaa kiinnostua työmatkoista? Työntekijöiden liikkumattomuus tulee työnantajalle kalliiksi sairauspoissaolojen ja työn tuottavuuden heikkenemisen myötä.  Viime keväänä tehdyn kyselyn perusteella työnantajat näkevät kestävän liikkumisen lisäämisen suurimpina hyötyinä juuri vaikutukset työhyvinvointiin ja terveyteen. Vaikka hyödyt tunnistetaan, kestävää liikkumista edistävien toimenpiteiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja jaksamiseen ei seurata. Tai sitten toimenpiteet ovat täysin tekemättä. Tarvitaan lisää tekoja.

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen työpaikoilla ei ole rakettitiedettä eikä suuria investointeja vaativia tekoja. Esimerkiksi pyöräilyn tukeminen lähtee liikkeelle tarjoamalla mahdollisuus pyörän pysäköintiin sekä toimivat suihku- ja pukeutumistilat.  Työasiamatkoja voidaan kannustaa hoitamaan vaikkapa firman nimikoiduilla yhteiskäyttöpyörillä. Yrityksen logoilla tai värein varustetut pyörät ovat myös imagotekijä. Pienillä teoilla pääsee jo pitkälle.

Satsaaminen työ- ja työasiamatkojen liikkumiseen on kokonaisvaltainen tapa edistää vastuullisuutta, huolehtia työntekijöistä ja vähentää sairauspoissaoloja. Keinoja ja tapoja on monia samalla kuin uusia liikkumisen palveluita kehitetään. Tehdään työmatkaliikkumisesta työhyvinvoinnin ja kilpailukyvyn veturi sekä päivittäisistä 45 minuuttisista meille kaikille mahdollisimman antoisia. Liikunta on lääke, resepti tarvittaisiin myös työmatkoihin.

Sara Lukkarinen
Kestävän liikkumisen asiantuntija, Motiva
Motiva Oy edistää työpaikkojen viisasta liikkumista Liikenneviraston toimeksiannosta.

Kuvat: KKI-ohjelma / Mikko Käkelä & Motiva Oy:n kuva-arkisto