Hyvinvoiva kaupunginosa lähiliikunnan avulla

Jyväskylän Huhtasuon asuinalueella on hienot ulkoliikuntapaikat ja uusi koulukeskus. Näitä liikuntaolosuhteita ja elintapaneuvontaa hyödyntäen lähdettiin tavoittamaan kahta haastavaa kohderyhmää, työttömiä ja maahanmuuttajia Lähiliikunnan palveluketjun kehittämishankkeessa. Palveluketjun malli kehitettiin Jyväskylän liikuntapalvelujen ja terveydenhuollon kokoamassa kuntaryhmässä.

Lähiliikunnan suunnittelu käynnistettiin vuonna 2012 ja rahoitus saatiin vuosille 2013–2015. Suunnitteluvaiheessa ei vielä ollut päätetty hankkeen kohdealuetta, vaan ideana oli, että malli toimii missä vain asuinalueella. Huhtasuo valikoitui hankealueeksi osittain juuri haastavan väestöpohjan ja heikkojen liikuntamahdollisuuksien vuoksi. Huhtasuon kaupunginosassa asuu noin 9 000 asukasta ja heistä joka neljännes on vuoden 2014 tilastojen mukaan työtön. Suuri osa väestöstä on maahanmuuttajia edustaen useita eri kansallisuuksia.

Hankkeen toiminta koostuu liikuntaneuvonnasta, liikuntapaikkojen kehittämisestä, erilaisista matalan kynnyksen liikuntaryhmistä ja -tapahtumista.

laavu

Samaan aikaan KKI-ohjelman rahoittaman kehittämishankkeen kanssa käynnistyi ARA-rahoitteinen Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke. Hankkeet ovat tehneet alusta alkaen tiivistä yhteistyötä. ARA-hankkeessa on kehitetty erityisesti lähiliikunnan olosuhteita ja liikuntapaikkoja, jotka ovat olleet asuinalueen kokoon nähden heikot. Hankkeet mahdollistavat ja hyödyntävät toinen toisiaan. Hankkeen alkuvaiheessa tehtiin väestökysely työn lähtökohdaksi, jolloin monet toiveet ja ideat saatiin toteuttamiseen mukaan. Huhtasuolle onkin saatu jo muun muassa laavu, talviuintikoppi, ulkokuntoilulaitteita ja frisbeegolf-rata.

 

Tavoittamisen ja osallistamisen pitkä oppimäärä

Hankkeen kohderyhmänä on alueen koko aikuisväestö, mutta erityisesti työttömät ja maahanmuuttajat. Molemmat ryhmät ovat haastavia niin tavoittamisen kuin toimintaan osallistamisenkin kannalta. Esimerkiksi maahanmuuttajat edustavat monia kansallisuuksia ja kulttuureita ja viihtyvät omissa porukoissaan. Maahanmuuttajien tavoittamisessa on tärkeää luoda suhteita ja löytää yhdyshenkilöitä heidän joukostaan, jotka sitten järjestävät toimintaa ja tuovat sitä näkyville omassa joukossaan.

Työttömät eivät kohderyhmänä ole juuri maahanmuuttajia helpompi. Heidän kohdallaan on myös kuunneltava herkällä korvalla, miten liikunta tuodaan esiin. Päällimmäisenä mielessä heillä luonnollisesti ovat usein monet muut asiat kuin liikunnan lisääminen.

KKI - Kipina¦ê - Ryhma¦êliikunta_3 -¬-áJiri Halttunen

Hankkeessa on opittu paljon esimerkiksi maahanmuuttajien käyttäytymisestä ja heidän tavoittamisestaan. Omasta mielestä hyvät ideat ja tarpeet eivät välttämättä ole aina niitä, jotka maahanmuuttajat kokevat harrastamisen arvoiseksi. Ei riitä, että perustaa ryhmän, vaan suurempi työ onkin liikkujien saamisessa ryhmään ja heidän pysyvän liikuntaharrastuksen aikaansaamisessa. Kulttuuri tuo myös eroja siihen, miten naiset ja miehet liikkuvat. Miehet on helpompi saada potkimaan palloa, mutta naiset ovat tyypillisesti tottuneet hoitamaan kotiaskareita.

Hankkeessa on myös opittu, että maahanmuuttajille olisi hyvä olla alkuun omat ryhmänsä. Aluksi ajateltiin, ettei kohderyhmiä tarvitse erotella. Kuitenkin ainakin alkuun oli hyvä olla omat ryhmänsä, sillä liikuntatottumukset saattavat poiketa suurestikin ja myös kieli voi muodostua esteeksi.

Välinelainausta ja liikuntaneuvontaa

Hankkeessa mahdollistettiin liikuntavälineiden lainaus Huhtasuon kirjastossa. Lisäksi kirjastosta löytyy hylly, josta voi lainata lisäksi alan kirjallisuutta. Lainattavana on esimerkiksi kotikuntoiluvälineitä, kuten kahvakuulia ja käsipainoja, kävelysauvoja, askelmittareita ja frisbeegolf-settejä. Laina-aika on vähän lyhempi kuin kirjoilla, mutta muuten käytäntö välineiden lainauksessa on sama kuin kirjoissa: vahingoittuneet ja kadonneet korvataan ja myöhästymisestä tulee sakkoja.

Liikuntamahdollisuuksien lisäksi hankkeessa kehitettiin paikallista liikuntaneuvontaa. Hankkeessa tavoitteena oli yhtenäistää Jyväskylän liikuntaneuvonnan käytäntöjä ja kehittää erityisesti seurannan työkaluja. Tavoitteena oli, että seurannasta tulee jatkuva ja systemaattinen käytäntö. Liikuntaneuvonta on yksi palveluketjun lenkki, josta asiakas tulisi ohjata eteenpäin.

Huhtasuon hanke on poikkitoiminnallisuuden mallioppilas. ARA-hankkeen lisäksi käytännön yhteistyötä tehdään muun muassa kansalaisopiston, alueen urheiluseurojen ja seurakunnan kanssa. Myös sitkeys palkitaan! Työ kohderyhmien tavoittamisessa sekä lähiliikunnan palveluketjun mallin rakentamisessa jatkuu.

Teksti: Katri Siivonen
Kuvat: Jiri Halttunen & Anne Mustonen

Hankkeista lisää:
Jyväskylän liikuntapalvelut, hankekoordinaattori Leena Toivonen
p. 050 406 4732
leena.toivonen@jkl.fi

Kipinät 1/2015: Huhtasuon kaupunginosaa kehitetään lähiliikunnan avulla (s. 10–11)