Hyvinvoinnin edistäminen työyhteisössä = Kunnon Savotta

Kunnon Savotta -hankkeen tavoitteena on edistää Kuopion kotihoidon henkilöstön hyvinvointia. Kotihoidon henkilöstö valikoitui kohderyhmäksi sairauspoissalojen suuren määrän perusteella. Tarkoitus oli testata toimintaa muutamalla kotihoidon tiimillä ja myöhemmin laajentaa toimintaa koko kaupungin kotihoidolle. Hanketta on toteuttamassa Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion kaupunki sekä yhteistyökumppanit kuntokeskukset Alfido ja Element Studio.

Kunnon Savotta -hankkeen aikana tehtiin kokeiluja eri toiminnoista ja kotihoidon henkilöstölle tarjottiin mm:

  • Liikunnallisia toiminta-iltapäiviä
  • Liikuntalajikokeiluja
  • Edullisia liikuntakursseja Alfidolla/Element Studiolla
  • Edullisia jäsenyyksiä Alfidolle/Element Studiolle
  • Hyvinvointitapahtuma
  • Henkilökohtaista liikuntaneuvontaa
  • Taukojumppaa
  • Henkilökohtaista hyvinvointineuvontaa
  • Tiimeihin vietiin taukoliikuntavälineitä/aktiivisuus mittareita
  • Välipalakampanja (ilmaisia välipaloja suoraan työpaikalle)
  • Jalkaterän ergonomian ja kävelyn analyysejä sekä työkengän valinnan opastusta

Kotihoidon henkilöstön osallistuminen hankkeen toimintoihin on ollut vähäistä, esimerkiksi hyvinvointitapahtumaan ei saapunut odotettu määrä osallistujia. Tapahtumassa oli näytetunteja eri liikuntamuodoista, eri urheiluseuroja esittelemässä toimintaansa sekä luento terveelliseen ruokarytmiin ja energiansaantiin liittyen. Tapahtumapaikka oli Element Studion tiloissa 10 minuutin kävelymatkan päässä kahdesta kotihoidon tiimin toimistosta. Neuvottelimme myös palvelualueen johdon kanssa, jotta henkilöstö sai käyttää yhden tunnin työaikaa osallistuakseen tapahtumaan.

Kuva: Lauri Nurminen. Välipalakampanjan ajaksi kotihoidon tiimeihin pystytettiin ständi, jossa tuotteet sekä niihin liittyvät ohjeet ja välipalareseptit löytyivät painettuina.

Haasteet:

Kaikille sopivan viestintäkanavan löytäminen osoittautui haastavaksi, koska suuri osa kohderyhmästä ei käyttänyt sosiaalista mediaa eikä heillä ollut käytössä työsähköposteja. Kävimme paikan päällä kertomassa mitä kaikkea on tarjolla, mutta toki paikan päällä on kuitenkin mahdoton tavoittaa kaikkia työntekijöitä, kotihoidon ollessa liikkuvaa kolmivuorotyötä. Perustimme myös sosiaaliseen mediaan tilin, johon tuotimme sisältöä sekä veimme tietoa palveluista lähiesimiesten kautta viestimällä. Kokeilimme lisäksi Element Studion valmennusalustaa tiedotuskanavana. Vaikka viesti lopulta saatiin perille, kohderyhmällä ei ollut jaksamista lähteä liikuntaryhmiin, koska työ koettiin niin kuormittavaksi. Kohderyhmältä on useampaan kertaan kysytty, mitä toimintaa he haluaisivat meidän järjestävän ja ideoita tuntuukin olevan, mutta vielä ajatus ei ole vienyt riittävään toimintaan asti.

Onnistumiset:

Vielä hankkeen viimemetreillä vaihdoimme hieman näkökulmaa ja lähestyimme hyvinvointia ravitsemuksen kannalta. Kokeilimme välipalakampanjaa, jossa viemme tiimeihin pariksi viikoksi terveellisiä välipaloja. Ainakin välipalat ovat kelvanneet ja tietoisuus terveellisistä välipaloista on lisääntynyt. Liikunnalliset toimintailtapäivät onnistuivat mielestäni hyvin ja niihin saatiin eniten osallistujia. Ohjelmassa oli kuntonyrkkeilyä, leikkimielistä kisailua, ongelman ratkontaa ja rentoutumista. Iltapäivän jälkeen kaikilla osallistuneilla oli hyvä mieli.

Mitä opimme:

Totesimme, ettei alennuksilla ole juurikaan vaikutusta liikkumaan motivoitumiseen. Työssäkäyvillä on varaa maksaa harrastuksistaan, jos kiinnostusta riittää. Vuorotyötä tekevät eivät halua tai uskalla sitoutua säännölliseen aikaan ja paikkaan sidottuun liikuntakurssiin, kun he eivät tiedä pääsevätkö osallistumaan kaikille kerroille. Tähän yritimme löytää erilaisia ratkaisuja, kuten esim. mahdollisuus käydä väliin jääneet kerrat ilmaiseksi seuraavalla kurssilla. Myös työvuoroja olisi voinut suunnitella vapaa-ajan harrastuksia tukevaksi.

Kuva: Hanna Nevala. Kotihoidon henkilöstöä Savonia-ammattikorkeakoulun rytmiikan lehtorin Marko Salmelan rytmipajassa.

Kahden vuoden aktiivisen kokeilemisen ja haasteiden kautta opimme, että tämän hankkeen puitteissa emme pystyneet vaikuttamaan niihin työympäristön ja -olojen tärkeimpiin asioihin, jotka ovat esteenä työntekijöiden arjessa jaksamiselle, omaehtoisen liikunnan harrastamiselle sekä työhyvinvoinnille. Kuten ehkä tunnetuin motivaatioteoria, Maslown tarvehierarkia, meille kuvaa: hyvinvoinnin perustarpeet pitää olla tyydytetty, ennen kuin yksilö lähtee toteuttamaan itseään. Mikäli työpaikalla vallitsee alituinen stressi ja kiire, ei ehdi pitää lounastaukoja eikä työntekijä saa riittävää arvostusta tekemälleen työlle, ei kiinnosta myöskään työaikana (tai sen jälkeen) toteutetut liikunta-aktiviteetit. Työhyvinvointia pitäisi lähteä kehittämään työyksikön sisältä käsin esimerkiksi parantamalla työoloja ja työn resurssointia. Olemme järjestäneet mitä kohderyhmä on toivonut, mutta silti osallistuminen on ollut vähäistä. Mielestäni tämä kertoo siitä, ettei voimavaroja ole jäljellä töiden jälkeen eikä aina edes sen aikana.

Hukkaan hanke ei ole kuitenkaan mennyt! Muutamat työntekijät ovat löytäneet hankkeemme kautta innostuksen aloittaa uusi liikuntaharrastus ja moni onkin hankkinut omaehtoisesti kuntosalijäsenyyden. Myös liikuntaneuvonnassa käyneet asiakkaat ovat saaneet tuloksia aikaan ja mm. pudottaneet painoa. Kuitenkin tärkeimpänä saavutuksena pidämme sitä, että kaupungissa on herätty kotihoidon henkilöstön työolojen kehittämiseen ja ratkaisuja työpaikan perustavanlaatuisiin tarpeisiin on alettu kehittämään.

 

Teksti: Hanna Nevala ja Lauri Nurminen

 

Lisätietoja:
Hanna Nevala
hanna-mari.nevala(at)savonia.fi

Lauri Nurminen
lauri.nurminen(at)kuopio.fi